Meillä on iltasatu-vuorossa kerrassaan mukaansa tempaava seikkailu, Nukkumatti ja seikkailu unimaassa. Itse asiassa meillä on kyseinen kirja ollut jo reippaan vuoden verran. Ensimmäistä kertaa kun sitä yritettiin lukea iltasaduksi, ei päästy kunnolla ensimmäistä lukua loppuun, kun pojilta näkyi vain nenänpää ja pelokkaat silmät peiton alta. Silloin todettiin Nukkumatti ja etenkin hirmuinen painajaispyörre Habumar aivan liian pelottaviksi, ja laitettiin kirja hyllyn perimmäiseen nurkkaan odottelemaan poikien kasvamista.
Tällä välin olemme lukeneet enemmänkin kuvakirjoja, joissa on paljon kuvia ja vähemmän itse tarinaa. Mutta viime aikoina ne ovat menettäneet mielenkiintonsa, ja poikia ei ole oikein huvittanut illalla alkaa kuunnella iltasatua.
Paitsi nyt, kun kaivettiin Habumar&kumppanit kirjahyllyn nurkasta. Nyt pojat pomppivat innosta puhkuen illalla sänkyyn kuuntelemaan iltasatua. Ja keskittyvät niin hyvin kuuntelemaan, että muutaman kerran ovat jopa nukahtaneet kesken tarinan.
Hyvät tarinat tempaavat mukaansa, niinpä Nukkumattia ja unimaan seikkailuita leikittiin myös viikonlopun ulkoilureissulla. Rosinantella, joka oli tällä kertaa muuttunut Stigaksi, ajeltiin Nukkumatin majakalle. Ja siellähän jouduttiin hirmuiseen taisteluun painajaisotuksia vastaan, ja löydettiin kristalleja taisteluaseiksi (siis jääpuikkoja). Tämähän on poikien oma viritys kirjasta poiketen, väkevämpää taistelua kuulemma kaivataan tarinaan. Niin, ja kumpikaan ei halunnut olla pelkuri-Miko, vaan pojat olivat uusia, rohkeampi poikia valvemaasta. Hyvä juttu, että mielikuvitus lentää!
Kaikille ei roolijaossa välttämättä käynyt yhtä hyvin, minä sain olla Nepo-lammas..MÄÄ! Ja kotiin jäänyt isä oli Habumar, vaikka kuitenkin vain leikisti, koska eihän isä ole oikeasti yhtään pelottava. Mutta kun nyt ei muitakaan tarjokkaita tähän rooliin ollut..
Tänä iltana luetaan päätösjakso kirjasta. Minuakin jo vähän jännittää, pääseekö Habubar valvemaahan Nukkumatin sijaiseksi jakamaan painajaisunihiekkaa, vai saako Miko kuitenkin pelastettua unimaan ja lapset painajaisilta..?
Matkalla Nukkumatin majakalle
Taistelua painajaisotuksia vastaan
Pääsiköhän Habumar pakenemaan unihiekan kanssa?
Voiton avaimet löydetty, voittamattomat taistelukristallit!
Wau! Mielikuvituksesta on kyllä paljon hupia tai jotain sen suuntaista sanoo meidän tytön tämän hetken suosikki "Oina" (eli Oiva-nalle).
VastaaPoistaOn ollut hauska seurata kuinka jo 2-vuotias leikkii juonellisia leikkejä. Ihanaa että teidänkin pojat leikkivät vielä, toivottavasti leikkivät vielä pitkään.
Nyt tuli melkein tarve etsiä tuo kirja itselleni iltasaduksi, täytyyhän minunkin saada tietää kuinka siinä käy :D.
On tuo Denim-kuosi on vaan niin upean näköinen :) Koko talven jo blogeissa sitä ihaillut. Jos olisi poika, en miettisi hetkeäkään esim millaiset vk-vaatteet hankkisin :) Mutta nyt tyydyn vaan ihailemaan, pikkuprinsessani kun ei kuuna päivänä tuollaista päälleen pukisi, hänen maailmassaan kun ei unisex-vaatteita ole ;)
VastaaPoista:-)
VastaaPoista