Voihan pipo!

Sain juuri laatikollisen pipoja..

En suinkaan ole yli-innostunut ostamaan pojille hattuja, vaan pipot tulevat myyntiin Niilo Ilo verkkokauppaan. Kimperi on siis syksyn ensimmäinen uutuus verkkokaupassa!

Pipoja on useita eri kuoseja, pirteitä palloja ja raitoja sekä muita ihania kuviotrikoita. Koot ovat S (0-10kk), M (9kk-2,5v), L (2v-9v). Meillä Frans käyttää M-kokoa ja Max L-kokoa.

Pipot saat tilattua edullisilla toimituskuluilla, yksi pipo 0,80€, 2-3 pipoa 1,05€ ja 4-8 pipoa 2€. Lisäetuna kymmenelle ensimmäiselle tilaajalle heijastin kaupanpäälle!

Max esittelee muutaman pipon:

Limepallo

Ruskea rinkeli

Minttusuklaa



Pähkinäpallo

Käy valitsemassa omasi !

Hop Lopissa

Eilen iltapäivällä tehtiin poikien kanssa kuntoilulenkki, käytiin Hop Lopissa. Jo yksin kahden pikkupojan kanssa Hop lopissa saa ihan kunnolla hien pintaan, mutta siihen lisäksi päätettiin mennä rattailla eli käveltiin sinne ja takaisin (tai siis äiti käveli). Ei meiltä kovin pitkä matka ko. leikkipaikkaan ole, mutta ihan hyvä kuntoextra pallomerissä ja labyrinteissä juoksentelun lisäksi.

Olen itse sen verran lapsenmielinen, että viihdyn Hop Lopissa hyvin. Mukava kerrankin irrotella ja ryömiä tunneleissa, laskea liukumäkeä ja uida pallomeressä. Ainut haittapuoli seikkailupuistossa on meteli ja kuumuus ja eihän se ihan ilmaista touhua ole (12€ meidän pojista).

Poikien kanssa ollaan käyty säännöllisesti muutaman kuukauden välein leikkimässä Hop Lopissa. Alkuun Max ei uskaltanut mennä pomppulinnaan ollenkaan ja pallomerikin oli liian hurja juttu. Iso liukumäki ja tunneleissa juoksentelu on aina ollut mukavaa. Frans taas on aivan ihastunut potkuautoihin ja niiden aukeavaan oveen. Poika viettikin varmasti ensimmäiset puoli tuntia auton parissa :)

Fransin suosikkeja olivat nämä potkuautot ja varsinkin tuo avautuva ovi..

Välillä äiti ja kamera eivät meinaa millään pysyä perässä..

Aikas hauska pallomeri =)


Ja vauhdilla ylöspäin!

Jee, tunneli! Kumpi ehtii ensin?

Pojilla Småfolkin autopaidat, Fransilla Lindexin velourit ja Maxilla Kik Kidin velourit.

Pätkiskakku

Pitkästä aikaa innostuin leipomaan ja mitäs muutakaan kuin juustokakkua. Ne tuntuvat olevan minun bravuuri ja suuri herkku eikä niiden valmistuksessa nähtävästi voi epäonnistua =))

Tällä kertaa tein Pätkis suklaatuorejuustokakkua. Kuten nimestäkin voi päätellä, tosi kevytherkkua!

Ohjeen olen löytänyt blogista Ruokaohjeita ja herkkuja à la Marie.


PÄTKIS SUKLAATUOREJUUSTOKAKKU

POHJA
200g diggestivejä
50-75g sulatettua margariinia

TÄYTE
2oog Pandan maitosuklaata (loppulevy riittää kakun koristeluun)
5 pätkistä
200g maustamatonta tuorejuustoa
1 tl vaniljasokeria
2 munankeltuaista
2 munanvalkuaista + 1 rkl sokeria
2 1/2 dl flora vispiä
5 liivatetta + 2 rkl kiehuvan kuumaa vettä

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Hienonna keksit. Sulata margariini ja sekoita joukkoon keksimurut. Painene seos vuoan pohjalle.

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa sulaksi. Raasta pätkikset muruksi. Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Vatkaa kermavaahto vaahdoksi.

Sekoita tuorejuustoon sulatettu suklaa, pätkismurut, vaniljasokeri ja keltuaiset. Sulata liivatteet kiehuvan kuuman veteen. Valuta ohkaisena nauhana tuorejuusto suklaaseokseen koko ajan sekoittaen. Lisää kermavaahto ja valkuaisvaahto. Kaada täyte vuokaan ja peitä vuoka alumiinifoliolla tai kelmulla. Anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Irrota kakku vuoasta ja koristele esim. suklaalastuilla ja suklaarusinoilla.

Näistä tarvikkeista kakku syntyy

Tykkään, että juustokakut ovat korkeita. Sillä olen tehnyt tämänkin halkaisijaltaan 20 cm vuokaan, taikinaa olisi kyllä riittänyt isompaankin vuokaan.

Kakun pohjana Digestive-keksejä ja koristeena maitosuklaata ja suklaarusinoita, nam!


Tein kakun eilen illalla jääkaappiin hyytymään ja tänään maistelimme sitä päiväkahvilla. Tällaisen kakun voi tehdä myös valmiiksi pakastimeen odottamaan juhlia, sitten vain juhlapäivänä koristelee.

Leikkimökissä

Tuttu näky mummolavierailulla, pojat painelevat kiireen vilkkaa leikkimökkiin ruoanlaittoon.

Ensin laitetaan ruokaa, yleensä pizzaa ja kakkua sekä tietysti kahvia. Onneksi on mikro ja kahvinkeitin käytössä.

Sitten katetaan pöytä. Tämä taitaa olla isojen poikien hommaa, kun Fransia ei hyväksytä mukaan.

Ja sitten syömään! Pojat syö ensin ja sitten kutsutaankin syömään äidit ja isät, ukit ja mummot, siskot ja kaikki muutkin vieraat.

Pojilla Po.P:n windstopper fleecet ja pipot, housut Didriksson.

Nettikaupoista haalittua

Nettikauppojen alemyynneistä tilattuja ihanuuksia:

Ticketin Rubber rainit molemmille pojille Bella Bambinan alesta vain 25,80€/kpl

Fransille Mini Rodinia, Lucha Libre body ja Superhero t-paita, Punavuoren Peikosta -30% ja -50%


Molo Kidsin Said domino-body -50% Pompox-verkkokauppa



Wilmiksestä pojille Småfolkin autopaidat -20% ja -30%

Känkänen penäkännissä

Mitä kauhunhetkiä meillä koettiinkaan tänä aamuna, heti heräämisen jälkeen. Pojat puuhastelivat vielä yöhaalarit päällä ja hiukset pörrössä omassa huoneessaan. Sitten Max juoksi leikkihuoneesta äidin luokse ja hoki hyvin kiihtyneellä äänellä: "Äiti, äiti! Känkänen penäkännissä! Täällä on känkänen penäkännissä!

Suomennettakoon lukijoille tuo lausahdus, siis kärpänen (=ampiainen) peräkärryssä.

Ja niinhän siellä oli, Plaston vihreässä peräkärryssä pörräsi ampiainen! Minä pelkään ihan kamalasti ampiaisia, vaikka en juuri kyllä ole pistojakaan saanut enkä ole allerginen tai mitään muuta sellaista. Pojat taas ovat urheita känkäsen metsästäjiä. Isiltä opittuna Max juoksee aina ensimmäisenä hakemaan kuminauhan ja lähtee sillä ampumaan ampiaista alas..

Pojat juoksevat innoissaan leikkihuoneeseen katsomaan onko känkänen vielä penäkännissä :)


Nyt se on tuolla ikkunassa..


Nyt se lensi olohuoneeseen..

Max esittelee känkäsen metsästysasetta

Onneksi tämän aamun kauhunhetkistä selvittiin kunnialla. Äiti keräsi rohkeutensa ja läjäytti Elloksen Etninen Syysmix-kuvastolla känkäsen hengiltä. Sitten päästiinkin rauhassa jatkamaan aamutoimia. Mukavaa päivää kaikille =))

Palloilua

Pojat ovat oppineet potkimaan palloa melkein samantien kun ovat oppineet kävelemäänkin. Vauhtivekaroilla on tunnetusti ollutkin kiire kaiken liikkumisen suhteen, puheen opettelulla taas sitten ei olekaan mitään hoppua.

Molemmat pojat kävelivät 9 kk ikäisinä, konttasivat 5 kk ikäisinä, ryömiminen ei oikein kiinnostanut kumpaakaan ja mahalleen piti kääntyä jo ennen 3 kk ikää. Hämmästyttävän sama rytmi on ollut pikkukavereilla.

Nythän sitten pojat juoksevat äitiä ja isiä karkuun minkä ehtivät, ja yleensä vielä eri suuntiin =))

Kesän mittaan ollaan käyty purkamassa energioita läheisen koulun kentällä. Kätevää, kun siinä on leikkipuistokin vieressä. Maxille otetaan aina mukaan isompi pallo ja Fransille pienempi. Max jaksaisi pelata palloa vaikka kuinka pitkään, mutta Fransia kiinnostaa vielä enemmän liukumäki ja hiekkalaatikko.

Jippii, pallo!

Puolustamisen alkeet: tässä kun makaan pallon päällä, niin muut pelaajat eivät pääse sitä ottamaan..

Uudet mageet lenkkarit Top Sportista, Reimat kuluiva parissa kuukaudessa puhki :(

Olisiko banaanipotku tulossa?

Pitkähihaiset peliin

Tänään aamupäivän ulkoiluille piti kaivella kaapista jo pitkähihaiset puserot pojille, sen verran viileältä ilma tuntui. Toisaalta mukavaa, kun pääsee kokeilemaan kaikkia pitkähihaisia syyshankintoja. Mutta toisaalta vähän haikeaa, kun kesä taitaa todellakin olla ohi. Vai vieläkö niitä hellekelejä tulisi..?

Kuvissa taustalla näkyy meidän uusi kotitalo. Tässä pihapiirissä on kolme noita valkoisia kerrostaloja (me asutaan yhdessä niistä) sekä rivitalo ja näiden keskellä tämä leikkipaikka. Mukava suojaisa leikkialue :=)

Fransilla Lindexin ihana eläinbody, vieläkin tuo keltaruskea väriyhdistelmä näyttää hyvältä. Maxilla taas Moonkidsin raitapaita. Ja molemmilla Moonkidsin ruskea froteehousut sekä H&M:n lierihatut.

Näin se hiekka lentää..

Ja näin..

Ja sitten yhdessä!

Fransia harmittaa, kun on jäänyt jumiin penkkien väliin ;)

Rakkaalla veljellä on monta nimeä

Fransin nimihän on vähän vaikea lausuttavaksi. Mietittiinkin vähän nimeä valitessa, että onko se liiankin hankala. Kuitenkin Frans oli ensimmäinen nimi, jota mietittiin heti raskauden alkuvaiheessa ja siihen loppujen lopuksi palattiin vaikka siinä välissä tulikin käytyä suurinpiirtein kaikkien maiden nimikalenterit läpi. Fransin nimeä puolsi myös se, että se on miehen puolelta suvun nimiä.

Fransin toinen nimi on Artturi, joka taas tulee molempien ukkien nimien mukaan.

Maxilla onkin ollut kova harjoittelu veljen nimen sanomisessa. Ihan alkuun Frans oli Paa. Vähän aikaa meillä vanhemmillakin kesti ennen kuin tajuttiin kenestä Max puhui. Poika kun vain hoki: Paa, Paa, Paa. Vähän ajateltiin, että Max tapailee Muumien tunnusmusiikkia :)

Pienen harjoittelun jälkeen f-kirjainkin alkui kuulua; Fransista tuli Faa. Ja taas vähän harjoittelua lisää niin r-kirjainkin löytyi; Fransista tuli Fraa. Tämä Fraa nimi onkin ollut meillä ihan yleisesti käytössä, Maxin lisäksi me vanhemmat ja taitaa koko sukukin käyttää sitä nimeä.

Mutta eteenpäin mennään, harjoitus tekee mestarin. Nyt Max kutsuu Fransia nimellä Fans. Se kuulostaakin aika hauskalta =)

Mutta niinhän sitä sanotaan, että rakkaalla veljellä on monta nimeä. Vai miten se nyt meni?

Pikku-Paa

Fraa Meandin puserossa & hatussa ja H&M:n farkkushortseissa


Iloinen Fans

Mokkula pelastaa

Näin nykyteknologian aikoina kuulostaa omituiselta, että nettiyhteyden siirtäminen vanhasta osoitteesta uuteen kestää useita viikkoja. Jopa kuukauden..tai kenties kaksi?

Itse olen nyt odottanut neljä viikkoa, eikä tietoa ole antaa milloin ehtivät netin uuteen osoitteeseen kytkeä. Ihan oikeasti, tällaisen vastauksen sain viikko sitten Elisan asiakaspalvelusta. Kuulemma ei ole heidän verkkonsa, niin ei voi asentajia hoputtaa. Juupa juu, myydä voi kyllä!

Vielä kun tässä verkkokauppaa pitää, niin jonkin verran tuota nettiäkin tarvitsisi..Onneksi ensimmäisten viikkojen aikana pääsin vielä vanhaan osoitteeseen nettikäynnille, mutta kuun vaihteen jälkeen olenkin ollut kirjaston netin vakioasiakkaana :)

Onneksi yksi tuttu keksi sanoa, (ei kyllä asiakaspalvelussa tuntunut olevan mitään ratkaisuehdotusta) että hommaa mokkula! No niinhän minä tietysti heti tein, äkkiä kauppaan ja mokkulan kanssa kotiin. Mokkula koneeseen, parin minuutin asennus ja netti toimii!

Voi mikä helpotus kun pääsee nyt kotikoneella nettiin. Sitä kun on niin tottunut hoitamaan kaikki netin kautta, netti toimii meillä mm. bussiaikatauluna, pankkina, postina, tv-oppaana, reseptikirjana, puhelinluettolona jne. jne. jne.

Nyt tässä päästääkin sitten normaaliin arkirutiiniin. Muutto on tällä erää ohi, mies on jo palannut lomalta töihin ja nettikin pelittää normaalisti. Nyt odotankin innolla, että pääsen lukemaan
teidän kanssablogistien loppukesän tekemisistä :D

Ja mitähän meillä pojat ovat touhunneet, kun äiti ja isi ovat purkaneet muuttolaatikoita?
No, pojathan maistelevat muutto-oluita =)

Kippis ja kulaus!

Rankkaa tämä muuttaminen!

Me & I kutsut Kuopiossa

Pidän Me & I kutsut Kuopiossa Särkiniemessä ensi tiistaina 11.8. klo 18. Uusi mallisto ilmestyy juuri edellisenä päivänä, joten kaikki syksyn ihanuudet ovat silloin nähtävillä ja tilattavissa.

Samalla kertaa on nähtävillä myös Niilo Ilo verkkokaupan tuotteita, viimeisiä edullisia alelöytöjä!

Tervetuloa kaikille lukijoille & blogikavereille! Laita kommentteihin yhteystietosi, jos haluat osallistua kutsuille. En julkaise tietojasi, mutta laitan tarkemmat tiedot tulemaan sähköpostilla :)

Extreme-elämää

Meidän elämä on nyt kyllä ihan extremeä. Ollaan nimittäin ilman koneita; meillä ei ole pyykinpesukonetta, eikä astianpesukonetta ja varsinkaan meillä ei ole tietokonetta. Tai on kone, itseasiassa kaksikin, mutta netti ei vielä ole siirtynyt uuteen osoitteeseen. Ja sehän on silloin ihan sama kuin ei olisi konettakaan :)

Voitte varmaan kuvitella millainen pyykkivuori lapsiperheessa kertyy jo viikossa..Poikien vaatekaappi ammottaa tyhjyyttään, kun kaikki vaatteet ovat likaisena jossain pyykkikasan uumenissa. Taloyhtiöllä on kyllä pesukone, jota täytyy pian alkaa käyttämään. Mutta nyt tässä muuton tiimellyksessä (ja uuden kodin etsinnässä) ei ole kerennyt vuoroja varailemaan.

Entäs sitten ne keittiön astiavuoret..On se kyllä uskomaton määrä astioita, joita saa kätevästi piilotettua koneeseen. Nyt ne tukkii meillä koko keittiötilan, vaikka tiskailenkin niitä joka välissä.

Mutta pahinta on tietenkin tämä netti- ja blogiriippuvuus. Hankala juttu, kun vain kerran päivässä pääsee koneella ja silloinkin pikaisesti.. Onneksi pitäisi olla kysymys enää päivistä, että kone on taas käytössä jatkuvasti.

Viimeisen parin viikon aikana meidän perheen työnjako on ollut se, että toinen meistä vanhemmista hoitaa lapsia ja toinen muuttaa. Nyt olisi enää viimeisten tavaroiden tyhjennys ja loppusiivous edessä tänään ja huomenna. Huh huh, melkoinen taidonnäyte mahduttaa rivarineliön (sis. iso varasto) tavarat kerrostalokolmioon..Mutta siellä ne alkaa pikkuhiljaa olla!

Tässä vielä kuvia pojista uudessa leikkipuistossa:

Fransin suosikki on liukumäki, mahallaan liukuen

Max odottaa veljeä

Hevostelua

Maxilla on jo aura-auto kovassa käytössä

Maxilla Myllymuksujen polvihousut ja apinapaita, Fransilla Tutan sammakkobody ja kesän suosikkishortsit Moonkidsiltä