UUSI MAANTIEKIITURI

Tadaa! Tässä se nyt on: pitkään etsitty, pitkään mietitty ja pitkään säästetty, uusi Spezialized polkupyöräni! Triathlon-haaste, josta kerroin TÄÄLLÄ, on taas askeleen lähempänä toteutumista. Huomattavasti helpottaa nyt treenejä, kun on ihan oikea pyörä alla.

Monen mielestä hybridi olisi ollut tällaisen harrastelijan tilanteessa se järkevin ratkaisu. Päädyin kuitenkin maantiepyörään pitkälti siitä syystä, että tarkoitus on nimenomaan käyttää pyörää lenkkeilyyn, eikä esim. työmatkoille/kauppareissuille tms. Ja pyörälenkille lähden mieluummin nopeaan maantieajoon, kuin esim. taiteilemaan maastoon.
 
Nyt alkuun olen tutustunut paikallisiin pyöräilyreitteihin ja tietenkin itse pyörään. Kuten aikaisemmin kerroin, minulla ei ole ollut pyörää ollenkaan yli viiteen vuoteen. Ja sekin silloin ollut pyörä oli ihan eri kategoriaa kuin tämä nykyinen. Itse asiassa se oli niin huono ja rankkapolkuinen, että kaikki kutsuivat sitä Fatburneriksi. Ihan takuulla sillä polkiessa, jos vain jaksoi polkea, rasva paloi hyvin!

Ensituntumalta uusi pyörä tuntuu kyllä ihan uskomattoman nopealta ja polkeminen on kevyttä. Pitkäkin matka taittuu ihan huomaamatta. Haastavinta on varmastikin matala ajoasento, jossa paino tuntuu eniten käsissä. Ja nuo ”pelottavat” lukkopolkimet, olen vain odottanut hassua hetkeä kun kellahdan kumoon jalat tiukasti kiinni polkimissa. Se on varmasti hyvin koominen näky! J

Mutta sitä odotellessa (olen kuullut että se sattuu joskus jokaiselle) yritän pysyä pystyssä ja nautin kesästä sekä lenkkeilystä tällä uudella maantiekiiturilla!