Pojat leikkivät todella hyvin keskenään, äiti suorastaan ajetaan huoneesta pois. Tappeluitakin välillä on, mutta yhä vähenevässä määrin, suurin osa ajasta leikitetään kiltisti ihan sovussa. Mutta.. eri asia on, kuinka pitkäksi ajaksi pojat uskaltaa jättää valvomatta. Tämä parivaljakko voi nimittäin keksiä mitä tahansa!
Viime aikoina olen esimerkiksi ollut tyytyväinen, että meillä on remontoitu vasta lastenhuone. Pojat ovat nimittäin koristelleet kotimme seiniä mustekynillä. Mustekynillä siksi, että ne ovat ainoat saatavilla olevat kynät äidin työpöydältä..
Myös ikkunalaudalla Fransilla on remonttityömaa, pikkupoika on kynsinyt maalin irti ikkunalaudasta ainakin muutamalta parinkymmenen sentin läntiltä! Melkoista kärsivällisyyttä.
Samoin remonttiin vedottiin viimeksi, kun yllätin pikkukaverit mäiskimistä seiniä lihanuijilla. Kuulemma eivät saaneet isän vasaroita yläkaapista..
Toinen ääripää ovat tilanteet, jolloin on liian hiljaista.. Silloin todennäköisesti silputaan koko talouspaperirulla lattialle pikkusilpuksi (lunta sataa), kuorrutetaan keittiö muropaketin sisällöllä (me syödään) tai vaikkapa tyhjennetään vaatekaapin sisältö oman huoneen lattialle (me pakataan mummolakassia). Ja yksi päivä yllätin pojat kaivamasta sohvatyynyistä sisävanuja lattialle.
Ihan pahin juttu on sakset, niillä on viime aikoina leikelty ruokalaput (isot pojat eivät tarvitse ruokalappuja), toistensa hiukset (kyllä mekin osataan, jos parturikin osaa) sekä äidin Marimekon verhot (#gr%!!#””grr!#).
Kaikkein tunneperäisin ja rahallisesti arvokkain vahinko sattui tuossa vuodenvaihteen jälkeen. Pojat olivat kantaneen tuolin makuuhuoneeseen, kiivenneet sen avulla äidin korurasialle, jonne laitan aina yöksi korut.
Korulippaasta löytyi äidin kihlasormus, joka ilmeisesti kaipasi huuhtelua. Se nimittäin vedettiin WC-pöntöstä alas.. Paljon sinne on tavaraa huuhdeltu ennenkin, mutta tämä oli jo vakavamman puhuttelun paikka. Nyt toivomme vakuutusyhtiöltä myötätuntoa :)
Jos ei muuta riiviömäistä ole tekeillä, niin ainakin kaikki lelut on levitelty tasaiseksi kerrokseksi ympäri oman huoneen lattiaa (ja taitaapa ne levitä koko kodin lattioille). Onneksi siivouskone merkiltään ÄITI, tulee aina poikien perässä. Joskus ajoissa, joskus liian myöhään..
Oih, kaikkee ne pojat keksiikin. Kurja juttu se sormus=/ Kyllä harmittas mullakin. Onko tein pojat tuhonnu ne marimekon räsymattoverhot? Siinä vaiheessa kyllä saattas mullakin päästä parit ärräpäät=)
VastaaPoistaKylläpä kuulostaa tutulta. Minullakin on nimittäin riiviö, joka ehtii ihan yhden silmänräpäyksen aika esimerkiksi levittää purkillisen viiliä karvalankamatolle tai leikata tukkansa tai paitansa tai tyhjentää koko vaatekaapin sisällön lattialle tai laittaa kissan pesukoneeseen tai pyöritellä äidin kalliin huulipunan tukkaansa... Tsemppiä :)
VastaaPoistaTuossa vaaditaan hyviä hermoja -äidiltä nimittäin ;)
VastaaPoistaMeillä isommat tytöt näytti uudella talolla kuinka vanhoihin seiniin ja lattiaan saa piirtää. Arvaat varmaan, kuinka monta kertaa olen joutunut 2 vuotiaallemme selittämään, että nämä ovat uudet tapetit, näin EI SAA piirtää... ja mistä ihmeestä lapset löytävät juuri nuo kynät ja sakset?!? Kun ne ovat mieheltänikin välillä niin hukassa ;)
Voi ei! :D Ihanat riiviöt. Meillä on pikkuhiljaa havaittavissa tuossa esikoisessa samanlaista riiviömäisyyttä...
VastaaPoistaoih ja voih, tutulta kuullostaa! kun meillä pojat oli nuorempia, ei selkäänsä uskaltanut kääntää kovin pitkäksi aikaa. mä olenkin ollut sellainen perässä hiihtäjä ja kaikki "mahdollinen" on ollut piilossa ja mm. saksia tai kyniä on saanut käyttää vain valvonnassa jne. myönnän, aika raskasta :o) nyt uskaltaa jo antaa "vähän löysää", kun ikää ja järkeä alkaa olla hieman enemmän. mutta se on just se, että on kaksi niin samanikäistä, niin sitä keksitään ja ehditään kaikenlaista.
VastaaPoistatoivottavasti vakuutusyhtiö on ymmärtäväinen!
Oi voi. Kuulostaa tutulta :D
VastaaPoistaOi miten tutulle tämä Teidänkin arki kuullosta! Ja ainahan ne jaksaa yllättää, vaikka luulis että lapsiperhen koti on turvallinen yms. Pitkää pintaa!!!
VastaaPoistaOotko kyselly sormuksen perään? :D Meillä päin ainakin jätelaitos (vai mikä se nyt onkaan) kerää kamat ja niitä voi käydä siellä kyselemässä..
VastaaPoistaLasten kanssa sattuu.... materia on materiaa, mutta tuossa kihlasormuksen kohdalla jo minuakin kirpaisisi :/ tulee ihan mieleen, kun oltiin pieniä ja kiivettiin kirjahyllyyn ja se kaatui... äidin ja isän suunnilleen kaikki häälahja- jne. porsliinit ja lasit säpäleiksi, joku yks tais säilyä... silloin äiti itki...
VastaaPoistaHeippis hei, siis voi apua! Oi joi kaikkea ne keksii ja selitykset on varmsti aina aina "hauskoja". Kaksin kappalein kun sinulla noita pojan viikareita on niin varmasti aina on jotain suunnitteilla pikku pääkopissa :) Meillä ei ole neiti vielä oikeastaan yhtään metkuillut. Hoidon myötä on tullut jotain pikkujuttuja neidin käytökseen mutta metkuilta on vielä säästytty. -Tiina
VastaaPoistaHuh =) Meillä onneksi ei lapset ole ikinä tehneet tuhojaan. Päinvastoin ovat hyvin huolissaan, jos jokin menee rikki. Niin ne kaikki rakkaat ovat kovin erilaisia =)
VastaaPoista"ihana" että muuallakin ollaan riiviöitä. meilläkin on niin normaalia et kaikki tavarat levitellään pitkin kotia, tehdään ruokaa (taitaa tällä hetkellä olla joku sipsi/banaanimössö jääkaapissa, pojat teki banaanikeittoo)
VastaaPoistameidän isomman uusin villitys on "korjata" kaikki lelunsa, eli kaikki lelut puretaan ruuvimeisselillä, ei siinä muuta mut se pienten ruuvien määrä on järkyttävä :D
meidän 2v. taas keksi kerran laittaa isänsä työpuhelimen mikroon ja mikron päälle....oli entinen mikro ja puhelin, onnex ei mitn. pahempaa sattunu.
myös telkkari on hajotettu ja tietokone(et)...
tänään on taidettu leikelle veljen hiuksia (hiustupsuista päätellen)
että tämmösiä riiviöitä meilläkin :)
iik, aika ihania riiviöitä! Näin kahden pienen pojan äitinä voin vain hymyillä ja kauhulla odottaa mitä kaikkea edessä vielä onkaan ;)
VastaaPoistaKuulostaa niin tutulta. Lähinnä siinä mielessä mitä ite on veljen kanssa kuulemma tullu tehtyä pienenä
VastaaPoistaKuulostaapa niin tutulta =)
VastaaPoistaMeillä nuorempi poika on varsinainen riiviö. Repii, sotkee ja rikkoo kaiken minkä löytää. Vessanpönttö on meilläkin kovassa käytössä, onneksi ei tajua vielä huuhtelutoiminnon merkitystä. Laittaa myös hellan päälle ja sulattaa esim tutit kiinni siihen, heittää jääkaapista tavarat ja pöydille unohtuneet lasit palasiksi lattialle, söi ihan uudesta läppäristä kolme näppäintä, katkoo sangat aurinko- ja silmälaseista sun muuta.
Ihan ykkönen oli kun kaatoi puoli litraa rypsiöljyä lattialle, pöydille, seinille ja tiskikoneen alle! Lopulta kieri itse öljyssä. Voin kertoa että öljyä on todella vaikeeta saada kunnolla pois vaikka kuinka pesee. Ja joutuihan tiskikoneenkin sitten asentamaan uudelleen...
Vanhempi poika ei oikeastaan koskaan ollut tollainen täystuho, ainoastaan toteutti taiteellista puoltaan ja maalasi muutamat seinämaalaukset.
p.s. noi Alba Babyn housut on ihanat!
Minunkin vihkisormus on kokenut kovia: kuopukseni paahtoi sen leivänpaahtimessa...
VastaaPoistaVoi ei.. Anteeksi, mutta mua vaan naurattaa pojat. Tosin kotona ei oma 2v naurata yhtään, kun tekee kans nykyään vaikka mitä, Arghh..
VastaaPoistaHih, ihana lukea muidenkin riiviöistä. Kiva, että muuallakin tapahtuu :)
VastaaPoista-Sa-: Ei onneksi mennyt uudet räsymattoverhot, vaan keittiön verhot :)
Eedith: Kysyttiin vedenpuhdistamosta, mutta saatiin tyly vastaus, ettei tavaraa voida kerätä..
Poikien äiti: Meilläkin on sakset, kynät ja kaikki mahdollinen piilossa, mutta tuolien avulla kiipeillään ja etsitään kielletyt tavarat. Olenkin suunnitellut lukollisia keittiön kaappeja..;)
Hih, kiva lukea muistakin riiviöistä. Kiva, että muuallakin tapahtuu :)
VastaaPoista-SA-: Ei mennyt onneksi uudet räsymattoverhot, vaan keittiön verhot..
Eedith: Kysyttiin vedenpuhdistamosta, mutta eivät kuulemma kerää tavaraa. Sanoivat ettei tavaran kerääminen ole edes mahdollista..
Poikien äiti: Meilläkin on sakset, kynät + kaikki muu mahdollinen piilossa, mutta pojat kiipeävät tuolien avulla etsimään kielletyt tavarat korkeimmistakin piiloista. Olenkin suunnitellut lukollisia keittiön kaappeja..;)
Tuli ihan mieleen kun tyttö muutama vuosi sitten oli saanut tinneritussin käsiinsä ja "vähän" piirrellyt keittiössä. Voin sanoa että itku tuli kun näin sotkun ja niitä ei ollutkaan ihan helppo siivota. Osa jäljistä lähti vasta remontoimalla pois.
VastaaPoistaOn helppo uskoa, että pojat kahdestaan keksivät kaikkea mukavaa puuhaa :)
Pojat toki keksii kaikenlaista, mutta nyt (viimeistään) taitaisi olla aika opettaa syyn ja seurauksen suhdetta. Eli säännöt vaan tiukasti selväksi, kaikki kynät, sakset yms. ylähyllyille ja KAIKISTA teoista seuraus, esim. jäähylle ikävuosia vastaaviksi minuuteiksi. Usko pois, oma elämäsi helpottuu pitkällä tähtäimellä huomattavasti ja pojat saa kunnon eväät pärjätäkseen ulkomaailmassa.
VastaaPoistaIhanan avuliaita ja touhukkaita poikia:) Meidän touhukas kolmivuotiaamme ei vielä ainakaan toistaiseksi ole keksinyt ihan vastaavaa...onneksi. Varmaan tälläkin saralla kaksi yhdessä saa enemmän aikaiseksi kuin yksi, ehkä. terveisin Aake07:n äiti
VastaaPoistaAnonyymi: Kiitos neuvosta! Kyllä meillä jäähyllä ollaan sen verran, että penkki on jo aivan kulunut :)
VastaaPoistaAake07:n äiti: Ihan totta, kaksi saa enemmän aikaiseksi kuin yksi. Kun toinen pojista on vaikka kipeänä, meillä on oikein rauhallista :)
Voi apua, toivottavasti tosiaan se vakuutusyhtiö on ymmärtäväinen.
VastaaPoistaKaikenlaista pientä meilläkin on keksitty, mutta se taitaa olla vähän niin että kaksi päätä yhteen lyöden ideat on vielä villimpiä :)
Voi ei, pahoittelut verhojen ja sormuksen puolesta! Meillä on pöntöstä huuhdottu alas tähän mennessä ainoastaan vessapaperia (ei oo kiva jos sitä menee puoli rullallista). Mutta katsotaan tilannetta vuoden, parin päästä, sitten kun näitä vintiöitä on KAKSI pahimmassa tuhoamisiässä.. :)
VastaaPoistaVoi että, samaan aikaan sekä nauratti ja kauhistutti tätä lukiessa..kuulostaa niin tutulta monin osin, noiden pikkuvintiöiden mielikuvitus ja uhkarohkeus se yllättää minutkin joka kerta. Voi toivottavasti saatte vakuutusyhtiöstä ymmärtämystä! Kerrothan sitten miten kävi?
VastaaPoistaTsemppiä sinne ja kaunista kevään odotusta!